Suomi on yksi maailman
parhaita paikkoja asua. Täällä on aika paljon suomalaisia, jotka puhuvat
yleensä myös sitä samaa kieltä, kuin minä. Kesä on Suomessa yleensä
miellyttävän lämmin ja vähäluminen. Mutta talvi on aina kylmä ja
vähänurmikkoinen. Voihan sitä asua vaikka pohjoisnavalla, jos jollekin kylmyys
on ihana oleskelumuoto. Minä tykkään kuitenkin enemmän kohtuullisen lämpimästä
ilmasta, jos vaan on mahdollisuus lentää muuttolintujen mukana pois täältä
pohjolasta. Matkailu jopa avartaa ja varsinkin kukkaroa, mutta kyllä tämmöisen
eläkeläisen kannattaa suunnitella asuvansa talvella edes jonkun aikaa jossakin
lähempänä päiväntasaajaa.
Tyttöystäväni Marja
muutti jo lokakuun alussa Italian Spoletoon. Se on vähän yli sata kilometriä pohjoiseen
Roomasta, joka on lähin lentokenttä. Suoria lentoja sinne Helsingistä lentää vain Finnair ja Norwegian. Minä lähdin
ennen auton nastarenkaiden vaihtoa ja lumen tuloa 10.11.2014 Norwegianilla,
koska heidän lentokoneissaan voi pitää ihan oman piknikin, eli syödä omia
eväitään.
Spoleto on tosi pieni
kaupunki ihan italian saappaan navassa. Se kuuluu Umbrian
Umbrian lääniin ja on
sen napa. Se on ainoa lääni italiassa, jolla ei ole omaa merenrantaa.
Umbrian lippu ei ole kauneimmasta päästä.
Olisikohan siinä sorvattuja keinutuolin osia?
Spoleton kaupungin
ympärillä on vuoria. Kaupungin kyljessä on vuori, jonka huipulla on linna ”Rocca
Albornoziana”. Se näkyy joka puolelle kaupunkia. Sinne pääsee helposti Kone Oy:n
rakentamia rullaportaita, joita on kahdeksan kappaletta saman pituisia, kuin
Helsingin metrotunneliin menevät portaat,
joten jalkoja säästyy ainakin viideltäsadalta portaalta. Alastulo on helppoa
pitkin vanhan kaupungin kujia.
Linnan
takapuolella on akvadukt ”Ponte delle Torri ” josta kaupunkiin johdettiin vesi ennenmuinoin
vielä korkeammalta vuorelta. Tämä vesisilta on upea 1400-luvun taideteos, joka
on korkeudeltaan varmaan sata metriä.
Italialaiset ovat aika hurskasta porukkaa.
Tässä kuvassa on menossa ehkä joku
Olen käynyt useassa
Spoleton ympärillä olevassa kaupungeissa.
Todi on ehkäpä suosikkini kauniiden
pikku-kujiensa takia. Assisi on
kaupunki, joka on lähikaupungeista suurin. Se on tullut
tunnetuksi
Franziskus Assisilaisen syntymä- ja vaikutus-kaupunkina.
Assisin lihajaloste- ja viini-kauppa ”Cacio Pepe” oli täynnä paikalisia viinejä
ja eläimiä. En
kuitenkaan sieltä mitään ostanut, kun maha ja pää olivat jo niin
täynnä lähiravintolan
herkkuja.
Kerran Assisissa käydessämme nautimme Kippari-Kallen kaverin Eetun hampurilais-ravintolassa ”Paninoteca”. Se näytti olevan tosi suosittu paikka, vaikka kaikki pöydät olivatkin ulkona ”teltassa”. Tiskiltä sai valita vastapaistetun pitaleivän väliin kylmiä ja kuumia lisukkeita. Minä valitsin salami-kinkku-mozarella-munakoiso-sieni-rucola-annoksen majoneesi- ja chili-kastikkeella höystettynä. Ruokajuomana nautin Coca-Colaa.








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti