7. marraskuuta 2014

Vierailu Helsingin Villasukkatehtaaseen



.
.
Kävin tänään tutustumassa Herttoniemessä miten villasukkia tehdään. Siellä on useita Englantilaisia Bentley Komet Knitter-koneita, Nämä koneet ovat suunniteltu jo 1920-luvulla, mutta nämä täällä ovat 1950-luvulta ja toimivat hienosti päivittäisen huollon ansiosta. Neulontakoneiden rummuissa on koneen koosta riippuen 48, 52 tai 56 neulaa kussakin. Vuodessa valmistuu kymmeniä tuhansia villasukkapareja. Tämä on Euroopan ainoa villasukkatehdas.
Neiti Ada Sulkuvesi saumaa yksittäisiä sukkia koneella mutta omin käsin.

Sukat asetetaan yksitellen vanerilesteihin, joissa ne muotoillaan käsin.
Seinään on maalattu upea suomalainen kesämaisema.

Patruuna Jukka-Pekka Kumpulainen hoitaa asiakassuhteita toimistossaan vanhalla veivattavalla puhelimellaan.
.
Hän on ollut useana vuotena pajazzon pelaamisen Maailman Mestari – Oho! Minä kokeneena pelurina tietysti haastoin hänet, mutta en kuitenkaan saanut yhtään voittoa, joten hävisin tietysti mestarille. Onneksi isot 50 pennin kolikot eivät olleet omia, joten tappio ei tuntunut kovinkaan karvaalta.


Olipas mielenkiintoinen ja nostalginen paikka koko tehdas. Kaikki esineet siellä ovat kuin 50-luvun elokuvasta. Siellä oli vanha Jawa-prätkä ja Fiat 600-auto ja entisäityjä mopoja ja fillareita. Useassa huoneessa oli vanha putkiradio tuottamassa taustamusiikkia työn touhulle. Tehdas on internetvapaata aluetta, joten siellä ei ole tietenkään tietokoneita. On hienoa kun pidetään kiinni tyylitietoisesta kokonaisuudesta. Minä sain läksiäislahjaksi kirjan ”Pajatson historia Suomessa” ja vapaavalintaiset villasukat. No, valitsin tietysti harmaat, koska niissä on eniten sitä pässin pökkimää tunnelmaa.  Mun täytyy mennä sinne vielä uudestaan, kun päätin lahjoittaa J-P Kumpulaiselle Timon kellarissa lojuvan entisöidyn 50-luvun Tunturi-polkupyörän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti